37b824e5-nain-sopii-unohtaa-vaaka_kuva-kajaanin-kaupunginteatteri

Näin sopii unohtaa -esityksen ennakkokuva. Kuva Minna Hyvönen, kuvankäsittely Perttu Penttinen/KKT

Seminaarin näyttämöllä saa 26. helmikuuta ensi-iltansa runo- ja musiikkiesitys Näin sopii unohtaa.

Esityksen runot on kirjoittanut Eeva-Liisa Manner, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Esityksen ohjaaja Helka-Maria Kinnunen kertoo esityksestä:

”Tämän esityksen innoittajana ovat Mannerin huikaisevat, luontosuhdetta kuvaavat runot – valon ja varjon vaihtelu, aamujen kirkkaus, se jokin mikä tekee hetkessä onnelliseksi. Niissä peilautuu inhimillisen elämän pakahduttava hetkellisyys ja ympärillä levittäytyvän avaruuden äärettömyys, kaikki tarkkana, äärimmilleen hiottuna kielenä, ilmaisuna joka kantaa ajasta toiseen. Manner tekee runoissa tarkkoja, pelkistyneitä aistihavaintoja ja tavoittaa läikähteleviä mielentiloja, jotka aukeavat näyiksi maisemaan ja avaruuteen. Runojen luontosuhde tiivistyy kaipuuksi tyhjentyä ikävästä, löytää kotiin.”

Näin sopii unohtaa -esitys kutsuu katsojansa aamusumussa helähtelevään metsään, lapsuuden villasukanharmaaseen hämärään, yksinäisyyden ja rakkauden vaihteleville poluille. Ja voi runoileva ihminen myös muuttua kissaksi tai sukeltaa peilin sisään, antautua kuvittelun leikkiin!

Luvassa on yllätyksellinen tunti runoa, laulua ja soivan näyttämön lumoa, nautittavaksi yksin tai yhdessä, hyvässä seurassa.

Kirjoittanut Eeva-Liisa Manner
Ohjaus Helka-Maria Kinnunen
Musiikki Anna-Mari Kähärä ja Juho Hannikainen
Valosuunnittelu Henri Pyy
Äänisuunnittelu Sinikka Isoniemi
Lavastus ja pukusuunnittelu Tiina Siltala

Näyttämöllä nähdään Antti HovilainenMaija PihlajaojaTeija TöyryJuho Hannikainen (kapellimestari) ja Sinikka Isoniemi (muusikko).

Esitys on alueteatterin kiertueohjelmistossa.

Ensi-ilta 26.2.2021 Seminaarin näyttämöllä
Kesto noin 1 t 15 min, ei väliaikaa
Liput 23/16/13 €

Eeva-Liisa Manner syntyi Viipurissa 5.12. 1921. Tänä vuonna hänen syntymästään tulee kuluneeksi sata vuotta. Hän on sodanjälkeisen runoutemme huomattavimpia uudistajia.

Työskenneltyään mm. vakuutusvirkailijana hän siirtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1947 elättäen itsensä pääasiassa käännöstöillä ja lehtikirjoituksilla. Runoteoksia syntyi yksitoista. Tuotantoon kuuluu runojen lisäksi näytelmiä, kuunnelmia, proosaa ja erilaisia esseitä.

Sydämeltään viipurilainen kirjailija kaipasi kadonneita lapsuusmaisemiaan ja asettui milloin Espanjan Malagaan, milloin Ruovedelle piilopirttiin löytääkseen pienen muistuman menetetystä, paikan johon asettua, kuin kissa. “Jos ihmisellä on koti, se on kai siellä missä hän ymmärtää ympäristönsä”, Manner kirjoitti esseessään (Moderni runo, 1957). Tampereella hän asui kymmeniä vuosia, kuolemaansa saakka (1995).